keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Herrojen eväät

Tomaatti on hyvä energiapatukka. Siitä saa nestettä ja energiaa.

Maatalon poikana olen tottunut syömään kotiruokaa. Myös retkellä. En omista retkikeitintä, omistan Turbostoven. Turbostove on polttopuilla toimiva, alun perin kehitysmaakäyttöön suunniteltu puupihi polttopönttö.

Kun herään, ei ruoka heti maita. Teen kaikessa rauhassa tulet, keitän kahvit, paistan pekonia - jo alkaa ruoka jo maittaa.

Päivällä pidän useita taukoja, jolloin syön pienen välipalan. Vatsa ei tule liian täyteen ja pystyy melomaan.

Illalla ateria on ohjelmanumero. Ruoka tehdään hartaasti ja sitä on paljon. Ja jälkiruuaksi kunnon kahvit. Jos ollaan isomalla porukalla, tehdään ja syödään ruoka yhdessä.

Minulla on matkassa yhden kuksan espressokeitin. Kokoteräksisenä sen voi panna suoraan tuleen. Ja tietysti matkassa pitää olla viskikuksa, jonka sisus on hopeaa, jotta voi ihastella juoman väriä.

Ihan en saa painoa pysymään. Pitkillä reissuilla painosta lähtee 5-10 kiloa. Normipaino minulla on 85 kg / 182 cm.

Olen retkeillessä dieseli. Jaksan pitkiäkin päivämatkoja, kunhan en mene liian lujaa. Melonta on tekniikkalaji. Miten etenen, se onkin jo toinen juttu.



Käytän tuoreita perusvihanneksia tai mitä nyt matkan varrelta vaan löytyy.

Kovassa muovikorissa ruuat ei mene lyttyyn ja kaikki on helposti käsillä.

En ole puurojen ystävä. Pekoniaamiainen on minulla retkivakio.

Illalla ylijääneet puikulat ryydittävät pekoniaamiaisen. kananmunat näyttävät olleen loppu.

Pienessä Opan retkipannussa valmistuu sopivasti yhden hengen ruoka.

Pekoni on loppu. Mutta metwurstia on vielä jäljellä.
Kehitysmaalieteni kuljetuspussi toimii ruokailualustana, ettei housut pala tai nokeennu.

Sillileipiä, paistettua sipulia ja keitettyjä puikuloita.

Termoskannussa on lämmintä lihalientä. Leipiä on hauska napostella pieninä palasina.
Jälkiruuaksi pala suklaata, kuksasta kahvi ja taas jaksan meloa.


Lounasrasiaan pakkaan välipalan, niin ei tarvitse nostaa kanootista koko keittiötä.

Espressokeitin istuu napakasti Turbostoven reunalle.

Desilitran pikkukuksan olen itse paivertanut koivunpahkasta.
Viskikuksa on Jongunjoen Nurmijävellä asuvan kuksamestarin pieni leppäkuksa,
johon teetin hopeisen sisuksen ystävälläni, kultaseppä Keijo Raitasella.

Die kleine bauner - espresso paksulla kermahatulla.

Lempilikööriäni, väkevää  ja sokerista Liivimaa balsamia. Juomalla ei ole mitään tekemistä Riga Balsamin kanssa. 

Yhden kattilan keittössä ruoka syntyy talkoilla. Julle pilputtaa.
Iso paellapannu on on talkookeittiön sydän.
Ruoka muhii avotulella Jongunjoen Valaman kämpän tulipaikalla.

Off-Road -melonnan äänenkannattaja.