tiistai 25. kesäkuuta 2013

Tuft Gullö Runt för riktiga Off-Road Paddlare

Vielä päivällä luvattiin Gullö Runtiin kaatosadetta sunnuntaiksi, mutta nyt näyttää jo paremmalta, ainakin norjalaisin silmin. Linkki sääennusteeseen.

Eivät kaikki Gullöön palkitut melojat ole rumia äijiä.

Testasin tänään kanoottia Gullön 19,1 kilometrin lenkille. Meloin Soutustadionilta Mustasaareen lounaalle Esquif Breezellä ja takaisin meloin ystäväni Tuomas T:n Bell Merlin II:lla. 2,5 kilomerin täysvauhtisen melonnan keskinopeus Breezellä 6,2 km/t ja Merlinillä 7,4 km/t. Tarkemmat gps-analyysit näistä linkeistä: Breeze | Esquif.

Esquif Breeze, keskinopeus 6,2 km/t, matka 2,5 km
Bell Merlin II, keskinopeus 7,4 km/t, matka 2,5 km
Gullö menisi kymmenen minuuttia nopeammin Merlinillä kuin Breezellä. Toisaalta, mun ennätys solona on viime kesältä, 7,08 km/t, joten huippunopeudet eivät ole samat 20 kilometrillä kuin 2,5 kilometrillä. Sää vaikuttaa tuloksiin paljon.

Mielenkiintoinen havainto oli, kun hyppäsin miltei lennosta Breezestä Merliniin, niin vaikka jälkimmäinen oli nopea ja kevytkulkuinen, niin kaipasin Breezen kapeutta. Breezeä on hauska meloa, se on todellinen kuntokanootti, jos alkaa hakea huippunopeuksia. Marssivauhti tuntuu sujuvan hyvin.
 
Tässä syntyy Tuomas Tuomen ja minun melomana Gullon inkkarikaksikkoennätys. 2:09:35 vuodelta 2009. Keskinopeus 8,8 km/t, ennätys on edelleen voimassa.

No - sunnuntaina nähdään, kuinka Breeze toimii. Lähde sinäkin mukaan. Gullö on hieno tapahtuma. Wågenin porukka osaa järjestää. LInkki Wågenin sivuille on tässä.

Ne osaa ihan hyvää suomea.
Linkki Gullö Runtin sivuille



Off-Road -melonnan äänenkannattaja.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Yli meni

Suomenlahtea ei ole aikaisemmin ylitetty avokanootilla - no nyt on.
Get Garmin data from here


Vaikka kaikkea on tullut tehtyä,
niin tätä ylitystä pitää vähän sulatella.

Suomenlahden yli olisi voinut meloa avokanootilla jo vuosia sitten.

En usko, että Janne Janhunen ja minä, Jaakko Mäkikylä (Avokanoottiyhdistys) olisimme ensimmäiset riittävän hullut tällaiseen kokeiluun. Ylitys avokanootilla ei ole tullut kenenkään mieleen, sitäkin vähän epäilen.
On tästä puhuttu silloin tällöin, kun Viron itsenäistyttyä rutiininomaiset ylitykset kajakeilla alkoivat.


Helsingistä Tallinnaan on melottu kajakeilla
melkein joka kesä vuodesta 1988 lähtien.
Onni on ollut näiden melojien matkassa ja toistaiseksi
vain kerran sää on yllättänyt melojat niin,
että melonta-aika kasvoi oletetusta vuorokauteen.
Todennäköisin syy lienee ennakkoluulot inkkaria ja sen suomia mahdollisuuksia kohtaan.
Kanoottien synnyinmaassa Kanadassa on järviä, jossa selät on isompia kuin Suomenlahti ja niiden yli on varmasti melottu. Suomessa melomme inkkarillla koskissa, joiden aallot vastaavat Suomenlahden aallokkoa kovalla tuulella. On tietysti henkisesti raskaampaa meloa aallokossa, kun rantaa ei näy. Koskien aallokko ei jatku tuntikausia.

Virosta on tultu Suomeen Neuvostoliiton aikana milloin milläkin kelluvalla joko päätyen Sipoon saaristoon tai parhaassa tapauksessa Siperiaan.

Varusteet ovat parantuneet, mutta oleellisin muutos on tapahtunut sääennusteissa. Dataa kerätään tehokkaammin kuin ennen ja sitä voidaan käsitellä tehokkailla tietokoneilla paremmin kuin ennen.
Vuonna 1993, kun oma melonturani alkoi, maksoi neljän megan muistikortti 15 000 markkaa, tämän päivän rahassa 3400 euroa. Nyt saa neljä megaa neljällä sentillä!

Meille oli oleellista tietää luotettavasti tuuliennuste ylityspäivälle. Itseasiassa varmistimme vielä aamulla, että ennuste päti. Meille riitti tieto seuraavsta 12 tunnista. Sen perusteella teimme lopullisen lähtöpäätöksen.

Sitten piti vaan meloa.
Off-Road -melonnan äänenkannattaja.