keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

"Oletsä Jaska koskaan saanut turpaasi?"

Kuva, jossa lukee mista nyt tuulee? Henkilösunhteet retkillä – kysely. Kuvassa on jousen mallinen pronssipatsas, jonka keskiosan kahvassa koristeena vastakkai  katselevat kotkan päät. Kahvasta pitää oikealla kädellä kiinni alaston mies, joka on ilmassa vaakatasossa, aivan kuin tuuli olisi puhaltanut hänet tähän asentoon

Nosta kissa autiotuvan tai veneen salongin pöydälle ja kerro,
miten olet kokenut ihmissuhteet retkilläsi – mistä milloinkin tuulee?

Mitä tekijöitä tulee mieleesi, jotka ovat luoneet retkillesi tai purjehduksille elämyksen ja
mitkä tekijät ovat sen joskus pilanneet?

Tätä kyselyä testatessa aika moni koki vastaamisen avartavaksi kokemukseksi ja varsinkin
hankalasta tilanteesta kertominen pani pohtimaan retkeilyn luonnetta syvällisesti.

"Oletsä Jaska koskaan saanut turpaasi?"

On jumalaisen kaunis ilta leirissämme kuivalla mäntykankaalla. Olemme olleet kolmisin melomassa ja vaeltamassa viikon reissulla. Kelit ovat olleet hyvät ja retkeily helppoa. Olemme hyväkuntoisia ja kokeneita luonnossaliikkujia. Silti jostain oli mennyt kivi kenkään ja ratkaisuksi ehdotettiin turpaanvetoa. Tappelun sijaan ryömin telttaani nukkumaan. 
Kotimatkalla autossa turpaan vetoa kysellyt ehdotti, että nyt, kun meillä on monta tuntia aikaa käsitellä, miksi pinna paloi. Kävimme jokainen vuorollamme läpi retken vaiheita jotka puhumattomina ja selvittämättöminä olivat nostattaneet painetta. Aika pienistä asioista oli kyse ja jo seuraavalla kahvitauolla olimme ystäviä. Pohjalaisittain ”pannan paperit pesään ja juttu on sillä selvä.”
Ajoin purjeveneeni Visbyn satamassa naapuriveneen salongin ikkunasta sisään. Iso, kaksimastoinen kuunari oli suomalainen sekin, joten oli helppo pahoitella ja pyydellä anteeksi kömpelyyttäni. Naapurin kippari kutsui meidät tietysti paukuille. Kaivoin veneeni kirjahyllystä purjehduskirjan, jonka annoin naapuriveneen kipparille sinne mennessämme. Muistokirjoituksen allekirjoitin tittelillä Ikkunanrikkoja. Loppuilta sujui mukavasti ja tästä episodista syntyi vuosien ystävyys. Taisimme viettää jopa yhden yhteisen joulun.
Jälkeenpäin ajattelin kirjoittaa näistä vaikuttavista kohtaamisista blogijutun. Juttua ei tullut, mutta asia kyti ja aiheesta rakentui tämä kysely. Tässä vaiheessa kiitän retkeileviä ystäviäni ja tuttuja, jotka ovat olleet kyselyn koekaniineita ja jalostaneet sitä kanssani. Siis Kiitos teille!

Odotan innokkaana, minkälaisia kuvioita tämä kysely alkaa piirtää meistä luonnossa liikkujista. 
Kyselyyn voit huoletta vastata nimettömänä. En ole niin hyvä tietotekniikassa, että osaisin jäljittää nimettömät vastaajat jälkikäteen. Kun kommentoit muita ihmisiä, niin käytä keksittyjä nimiä.

  Kyselyyn pääset tästä linkistä: Henkilösuhteet retkellä.  

Sivuteiden kulkijoiden äänenkannattaja.


lauantai 18. helmikuuta 2017

Löytöretkellä Vene-messuilla

Hyvin varustautunut hattumies päivysti Welhonpesän osastolla.
Lajikirjo vesille vaan kasvaa.
Harrastaja haluaa ulkoilusta erilaisia elämyksiä ja jokainen väline avaa luontoliikuntaa omalla tavallaan. 
North-West Importin osastolla oli karamellin kauniita kanootteja. Nam.
Varustepuolella on tulossa Ortliebin uusia kuivapusseja tableteille.
Pussit sukkeutuvat vetoketjulla ja ovat kunnolla vesitiiviitä.
Ursuitin osastolla Jussi Laari esitteli uutta mustaa, kaksiosaista Genimo kuivapukua.
Asu on suunniteltu lähinnä kalastajille, siksi tumma vääritys.
Avotulilla viihtyvänä melojana arvostan mustaa, siinä ei noki käy.
Tämä aurinkokenno alkoi kiinnostaa oikeasti. Kennon voit tilata mittojen mukaan kanootin kannelle sopivaksi. Tämä on monikidekenno, joten teho ei romahda, vaikka osa kennosta joutuu varjoon.
Kennon hinta on vajaat 10 euroa watti. Mitä muuta tarvitset, siitä seuraavissa kuvissa.
Tarvitaan lataussäädin ja sitten vielä akku.

Tässä on melojalle sopiva litium-akku.
Meriel Oy:n Timo Hakakoski lupasi, että kokoavat tämän paketin melojalle vesitiiviiseen boksiin.
Alkoi oikeasti kiinnostamaan.

John Nurminen Säätiön osastolla kerrottiin Itämeren tilasta.
Hienoa, että koulut tuovat oppilaita messuille.

Keskustelin pitkään Katriina Murron kanssa Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksen osastolla.
Yhdistys on tänäään paljon muuta kuin pelkkää roskien keräämistä.
Roope-palvelu ohjeistaa ja auttaa satamia kokonaisvaltaiseen ympäristöystävällisyyteen.
Roope toimii myös sisämaassa, täältä näet missä: Roope-palvelut
Täällä voit tulla mukaan tukemaan: Liity jäseneksi

 
Puuvene-osastolla oli hieno video haapioista maatyökaluna.
Lisää tietoja löytyy täältä: Kansatieteelliset filmit

Puuveneosaston helmi tänä vuonna on tietysti entisöity presidenttein vene, Kultaranta I.
Ja lisää puuveneistä löytyy tästä linkistä: Puuveneveistäjät.
Oli taas paljon katsottavaa tällaiselle vesiliikunnan sekakäyttäjälle.

Hevossaaren hamppari

Off-Road -melonnan äänenkannattaja.

maanantai 22. elokuuta 2016

Melontaa Suomi-neidon lantiolla


"Suomi-neito on Suomen henkilöitymä. Suomi-neito on nuori kaunis nainen, jolla on usein vaaleat hiukset ja siniset silmät ja joka pukeutuu kansallispukuun. Symboli on yleistynyt 1800-luvun lopulla.[1] Alun perin Suomen symbolina käytettiin Aura-nimistä naista (Turun Aurajoen mukaan),lähde? mutta myöhemmin yleistyi Suomi-neito.

Suomi-neito voi myös tarkoittaa Suomen valtion rajoja, jotka kartalla muistuttavat naista käsivarsineen, päineen ja mekkoineen. ”Käsivarsia” oli kaksi vuosina 1921–1944, jolloin Petsamo kuului Suomeen.[2] Nykyään on jäljellä vain läntinen käsivarsi, joka tunnetaan Käsivarren Lappina.

Monien valtioiden suojelijana ja tunnuksena on käytetty naishahmoa jo antiikin ajoista alkaen. Suomi-neito jäljitteleekin klassisia vartalon muotoja lisättynä Suomeen liityvillä vaaleilla hiuksilla ja kansallispuvulla."

Tehtyäni retken ihan Suomen rajan tuntumassa Koitajoella, sain ajatuksen meloa veisistöjä, jotka leikkaavat suomen leveimmän kohdan meridiaanin (63 astetta pohjoista leveyttä). Lantion mantere-osuuden pituus on noin 529 kilometriä.



Vesistöt tällä alueella virtaavat luode-kaakko -suuntaisina. melonkin tämän suuntaisia pätkiä niin, että edellisen melonnan loppupiste on samalla itä-länsi -suuntaisella linjalla vaikka pohjois-eteläsuunta on eri.

Tarkoitus ei ole meloa näitä osuuksia edes missään tietyssä järjestyksessä, vaan meloon niitä, kun sopiva hetki  osuu kohdalle.

Nyt ensimmäinen osuus on pääosin Savossa Kallavedellä. 
Aloitus: Maaninkajärven luoteisnurkka, Tuovinlahti
63°13'45.08"P  27° 6'46.90"I

Lopetus: Juojärven kaakkoisnurkka pohjois-Karjalan puolella.
62°31'45.17"P  29° 2'45.68"I

Lantion leikkauspiste on Kuopion pohjoispuolella Pöljänsalmen eteläpäässä kohdassa
 63° 0'1.84"P  27°26'52.58"I

Nyt pakkaamaan!

Hevossaaren hamppari

Off-Road -melonnan äänenkannattaja.

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Lähde mukaan Vöhandumaratoniin!
Kartan alla reittiselostus.

 

Jos alkoi kiinnostaa, niin täällä voit ilmoitautua:
http://www.vohandumaraton.ee/


Nyt näyttää, että kevät tulee etuajassa, joten jäitä tuskin on ja vettäkin voi olla kohtuudella. Melonta jakautuu viiteen osuuteen, joiden välissä on ohitus maitse.

Toissavuonna eräs meistä sai paikallisesta ruuasta myrkytyksen ja kisa meni ripuloinniksi, ja muutama työpäiväkin. Harmillinen takaisku. Opin sen, että ennen melontaa syön omia eväitä. Viimeksi minulla oli tuhti annos karjalanpaistia. Vesillä juomapullon lisäksi minulla on termospullossa lämmikkeeksi laihaa lihalientä.

Vöru  - Paidra 31 km

Lähtöön ajoissa, 6:45 viimeistään vesille. Lähdön jälkeen kierretään Vöru-järvi 5 kilometrin lenkkinä myötäpäivään. Porukka muodostuu jonoksi, joka mahtuu paremmin joelle.

Lähde eturivistä, niin, ettei ympärilläsi ole silmämääräisesti yhtä nopeita kilpakumppaneita. Jos on, niin silloin tulee helposti turhia kiihdytyksiä heti alkuun. Lähtö kannattaa ottaa rauhallisesti, mutta silti vauhdilla. Kolareita voi tulla, kannattaa vaan olla valppaana ja hermostumatta.

Melon tavallisesti järven keskustan puolella reittiä. Kääntöpoijujen kohdalla valitsen linjan läheltä poijua. Aloita kääntyminen ennen poijua, niin pääset nopeammin jatkamaan matkaa sisäkurvan puolelta.

Kun järvi olet kiertänyt järven, nautiskele kannustuksista, kun alitat sillan joelle. Sillan jälkeen joki on matala, melo keskellä. Kun joki oikeasti alkaa, melo virran mukana. Kaarteissa vedä rauhassa ulkoreunaa ja ota hyöty virran liikkeestä.

10-15 kilometrin kohdalla olet aika hyvin asettunut jonossa omalle paikallesi. Nopeammat melojat ovat menneet menojaan. Joitain hitaimpia pääset tässä jo ohittelemaan. Ohituksissa ei kannata riuhtoa turhia. Peesaa hetki ohitettavan takana ja sitten sopivassa kohdassa ohi. Ohitettavat kiristävät harvemmin vauhtia, voivat jopa väistää.

Paidra – Leevi 10 km

Rantaudu Paidraan joen vasemmalle rannalle. Vedä vauhdilla kanootti ylös pois muiden tulijoiden tieltä. Saman tien voit kantaa kanootin joen törmälle sopivan laskupaikan kohdalle. Ihan ekoista paikoista ei kannata yrittää, niissä on ruuhkaa ja ne on poljettu pehmeiksi ja liukkaiksi. Kantomatka on n. 50 metriä. Kanootissa on hyvä olla peränaru, jolla voi jarrutella, kun lasket kanoottia penkkaa alas.

Rannassa virtaa, se pitää ottaa huomioon, mutta hankala se ei ole. Joki jatkuu rauhallisesti virtaavana metsäisenä jaksona Leeviin.

Leevi – Leevaku 35 km

Leevissä on voimalaitos ja autotie menee joen yli. Rantaudu taas vasemmalle. Ranta on nurmikenttä. Taas vauhdilla sivuun ja jos sinulla on kantoapua, niin saman tien kanootista kiinni ja rauhallisesti rinnettä ylös. Sääntöjen mukaan melojan on oltava yksi kantajista.

Mäen päällä on soppatykki, jossa yleensä on kohtalainen jono. En ole pysähtynyt soppajonoon. Kannan kanoottini lähelle seuraavaa laskupaikkaa ja syön siinä omia eväitä. Kannattaa huokaista ihan rauhassa ja käydä pissalla. Edessä on retken pisin osuus. Kantomatka n. 250 metriä.

Alkumatkasta on pieniä koskia ja muistaakseni joku vanha rikkinäinen pato. Laskukohdat on nuolilapuilla merkitty hyvin. Matkan varrella on yksi reipas myllypato, jonka laskukohta näkyy kaukaa. Patoköngäs on mennyt minuilta joka kerta ongelmitta. Könkään alla virta tekee jyrkän mutkan oikealle. Hetken näyttää, että ajat päin vastapäistä laituria, mutta virta kyllä kääntää.  Jos kanoottiin on tullut vettä, niin oikealle rannalle voit mennä tyhjentämään.

Joki jatkaa alkuun virtaavana, mutta levenee pikkuhiljaa ja alkaa mutkitella. Tälle osuudelle pääsee tuuli joko jarruttamaan tai työntämään. Kaarteissa virta antaa vauhtia, jos ajat sopivasti sisäkaarteen puolelle. Välillä mutkat on aika tiukkoja ja suuntavakaalla kanootilla vauhti hidastuu. Jos vesi on korkealla, tällä osuudella voit yrittää oikoa, kunhan muistat, että sääntöjen mukaan et saa vetää kanoottia maitse.

L
eevakuun tullessa joki muistuttaa seisovaa, kapeaa järveä. Rantautuminen perille ihan vasemmalle, kantomatka n. 80 metriä, tai vähän aikaisemmin padon keskikohdalla olevalle särkälle, kantomatka vajaat 150 metriä. Täällä kannattaa ottaa keittoa ja vähän lämmitellä teltassa, jos on vilu. Lähtö vesille on helppo.

Leevaku – Räpina 15 km

Joki on sileä ja ainakin alkuun virta auttaa. Nulgan sillan jälkeen joki levenee ja hidastuu. Kannattaa pysyä virran oikealla reunalla. Viimeisen niemen jälkeen alkaa kuulua diskon jytke.

Rantautuminen voimalaitospadon keskellä olevalle saarekkeelle Ranta on kivipenkere, tavallisesti joku rannasta tulee auttamaan. Kantomatka vajaat 100 metriä. Alaosan molemmat rannat ovat kivilouhikkoa, kannattaa vähän katsella, mistä pääsee hyvin vesille. Virta on kohtalainen.

Räpina – Vööpsu 9 km

Joki virtaa muutaman kilometrin asuttua seutua ja virta auttaa. Jos on pimeää, tässä vaiheessa kannattaa kaivaa otsalamppu. Mieti valo niin, että se ei vie sinulta pimeänäkökykyä. Otsa ei ole paras mahdollinen paikka. Kun virta levenee, on pimeässä suunnistaminen hankalaa.

Yhdessä kohtaa joki haarautuu, pysy vasemmalla. Maali on Vööpsun sillan alla. Saat mitalin kaulaasi saman tien. teltoissa on ruokaa ja saunakin oli viime vuonna lämmin.

Maalialueen kenttä voi olla mutainen ja luikas. Jos olet tuonut auton tänne etukäteen, niin toivottavatsi olet pysäköinyt sen lähelle ulosmenoteitä.

Vöhandulla fiilis on uskomaton. Kaikilla on hirvee tsemppi ja kannustus. Pidä itsesi lämpöisenä ja tankkaa riittävästi. Ensimmäisellä kerralla tavoitteeksi riittää päästä perille.


Off-Road -melonnan äänenkannattaja.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Vene-messut voisi olla ilmainen tapahtuma

Kolusin Vene messut neljään kertaan läpi. Joka kerralla löysin uutta. Minun oli helppo tulla uudelleen ja uudelleen, koska Bloggaripassilla en maksanut sisään, kävin tutustumassa messuihin useamman kerran. Joka käynnillä löysin jotain uutta melontaan ja retkeilyyn liittyvää veneilyä. Näitä kohtaamisia olen koittanut jakaa blogissani ja Facessa.

Tänään messujen viimeisenä päivänä jututin pieniä näytteilleasettajia, mitä he saivat messuilta? Näytteilleasettajat maksavat messuosallistumisestaan vielä enemmän kuin vierailijat, saivatko he rahoilleen vastinetta?

Vaikka messuilla kävi hieman enemmän vierailijoita kuin viimevuonna, moni pieni näytteilleasettaja oli pettynyt. Kauppa ei käynyt ja viikolla oli hiljaista.

Mitä Messut voisi tehdä paremmin?

Ensiksi voisivat ottaa mallia savolaisista. Kuopiossa Kallaves-näyttely oli viimevuonna kävijöille ilmainen. Vierailijoita oli ennätysmäärä ja messujärjestäjä tienasi menetetyt lippurahat melkein pullakahvikaupan lisääntyneillä tuotoilla.

Ideoimme, että osaston messuilta varanneet saisivat nivaskan vapaalippuja, joita voisi jakaa omista tuotteista kiinnostuneille. Vapaalippu on tehokkaampi houkutin kuin ilmaisuus. Ja vielä, lipulla voisi tulla messuille useamman kerran.

Toisekseen Lippujen hinnat voisivat vaihdella. Viikolla voisi päästä halvemmalla kuin viikonloppuna. Nyt oli arkisin ollut todella hiljaista. Hyvä uudistus oli, että messut on auki iltakahdeksaan.

Ja kolmanneksi. Messut voisivat kehittää nettipalvelua niin, että kiinnostuneet ja esittelijät kohtaisivat vieläkin paremmin. Jo nyt voi tehdä netissä hakuja ja omia listoja, mutta palvelu on sekä hidas että kömpelö.

Kävijän pitäisi voida tehdä reittisuunnitelma vielä messuille tultuaan. Hienoa olisi saada reittikartta omasta suunnitelmasta vaikka sähköisesti omaan kännykkään. Ja vielä niin, että ohjelma järjestäisi kiinnostuksen kohteen kävelyjärjestykseen. Tähän listaan voisi Messut vielä panna mukaan muutaman vinkin kahvilasta tai tuopittelun paikasta. Tämä edellyttää nykyistä paremmin merkittyjä osastoja. Nykymerkinnät - niitä sai välillä todella hakea.

Vene-messut on hieno tapahtuma. Se oli ammattimaisesti järjestetty. Messujen henkilökunta jaksaa ohjata hyväntuulisesti ihmisiä messuilla. Vahtimestarit ovat perinteisistikin olleet tämän porukan huippu. Tältä osin Messut ansaitsevat täyden kympin.

Siinä meni terveiset Messuille. Mitä näin viimehetkellä?

Tapasin Arto Kulmalan, joka seikkaili Seppo Murajan kanssa kuvassa näkyvällä Psykopaatti-Marinolla Atlantin yli.
47 vuorokautta kestänyt ylitys oli edelleen Arton mielestä vain onnekas seikkailu, ei siellä oltu henkensä kaupalla.
Jopa silloin, kun myrskyaalto kaatoi veneen, oli veneen kipparilla, Sepolla homma hanskassa. Hän tiesi, miten heidän pitää toimia, että matka jatkuu. Olin viikonloppuna ehtinyt lukea Sepon reissusta kirjoittaman kirjan. Olen itse purjehtinut Atlantin yli pari kertaa ja tietysti vertasin omia kokemuksiani poikien retkeen.
Löysin kirjasta viisauden, jonka vielä varmistin Artolta, että olemme asiasta samaa mieltä:

"vastaavanlaisilla venhosilla suurille vesille lähteneet eivät kaikki palaa, ja omasta mielestäni syy ei suinkaan ole juomaveden ja ruuan loppuminen tms, vaan vaarallisimpana tekijänä pidän turtumista sekä tylsistymistä, joiden ansiosta itsesäilytysvaisto saattaa häipyä miltei kokonaan. Mekin esimerkiksi koimme sen melko voimakkaana, ja jo muutaman merelläoleskelupäivän jälkeen häipyi kuolemanpelko miltei kokonaan ja teimme paljon sellaisia ratkaisuja, joita emme millään olisi uskaltaneet tehdä normaalissa olosuhteissa."

Juuri noin, retkillä pitää koko ajan tietää, mitä tekee.

Kaimani Jaakko Soivio, seikkailu-urheilija, antoi minulle vinkin maratonmelontaan. Kisoissa pitää olla CE-hyväksytty melontaliivi. Tässä on kru:n uutuus. Vyölle kiinnitettävä pussukka, jossa on paukkuliivit. Kun joutuu veteen, kiskaisee liivin vyötäröltä esiin, pujottaa sen helposti päälle ja suh -laukaisee hiilihappopatruunalla 150 N nostetta.
Pussukka oli tarjolla John Nurminen Marinen osastolla. Tätä tuotetta pitää tutkailla ja kokeilla tarkemmin.

Netistä löytyy vähän lisää tietoa ihmevehkeestä.
http://www.krulifejackets.com.au/kru-navy-bum-bag-life-jacket.html
Näin messuttiin tällä kertaa, minä ja 77 000 muuta kävijää.

Off-Road -melonnan äänenkannattaja.



perjantai 19. helmikuuta 2016

Vai ei ole meloja messuilla?

Joku lukijani toivoi meloja kaupan Vene-messuille.

No, onhan niitä.
Nyt vaan viikonloppuna kauppoja tekemään.

Welhonpesän osastolta löytyi iso valikoima meloja, tässä muutama kaunokainen.Eskimomelaa perinteellä ja ilman. Hieno on toi valkoinen hi-tech.
North West Importin Klaus Vanamo levitti tämmöisen viuhkan esille.
Varsinkin tuo kevyt kevlar-hiilikuitu-hybridi tuntui namulta. (Toinen oikealta)
Löytyi Bear-Wateriltakin valikoimaa. Kiinnostava oli tuo musta suomalainen kuitu-eskimomela.
Tekijä oli kuulemma sitä mieltä, että tällainen sen olla pitää. Kannattaa käydä hiplaamassa.
NorthWestillä oli vielä uutuus kiillotusaineita lasikuitupinnoille.
Merikarhuosastolla luennoi juuri maailmanympäryspurjehdukselta palannut Hevossaaren Hamppareiden naapuriseuran Koivusaaren pursiseuran grand old man Esa Kalervo. Onhan meritarinat aina viehkoja kuunnella.
Kaisli Syrjänen oli taas messuilla kaverin kanssa kavereita houkuttelemassa kaveritoimintaan.
Täältä lisää. http://www.mieskaverit.fi/mieskaverit/

Nähin haksahdan joka vuosi. Syntisen ihania italialaisia miehisiä juustoja.
Oli pakko ostaa jaas kunnon järkäle kolesterolia. Vaarallista mutta niin hyvää, suosittelen.
Messut on vielä auki lauantain ja sunnuntain. Hopi-kipin-kapin.


Off-Road -melonnan äänenkannattaja.

lauantai 13. helmikuuta 2016

Avovettä näkyvissä Vene-messuilla



Laitoin Vene-messujen näytteilleasettajalistaan haun sanalla melonta ja tällainen messureissu siitä syntyi.

Tietysti ajaudun ensin veden ääreen. Hallissa 1 on reilun kokoinen allas.
Altaassa ei ole tänä vuonna melontaa.
Sup - väriä melontaan, kirjaimellisesti. Osaston takaseinällä oli mielenkiintoisen näköisiä liivejä.
Nää kelluttaa vähän, mutta ovat iskujen vaimentamiseen jossain kolhivassa vesilajissa.
Osasto UA15 - vesiurheilu.fi

Klaus Vanamo oli taas kiillottanut North West Importin kaluston hienoon kuntoon.
Silmiin osui uusi Ortliebin ensiapulaukku. Nerokkuus on sisällä oleva kankainen pussinauha,
jossa tarvikkeet on. Sen saa puketista ulos ja levitettyä niin, että kaikki löytyy heti.
northwestimport.fi Osasto UAK1
Bear Water pitkästä aikaa mukana.
Ilkka Lariola, Natura Viva, oli Bearin kainalossa. Kursseja tuppaa ja uusi tukikohta Vuosaareen valmistuu. Hyvä meininki. bearwater.fi  naturaviva.fi Osasto UAK2


Onnelan kirjakaupasta en löytänyt melontakirjoja. Ankarat avotunturit on hyvä perusteos kenlle tahansa retkien haikailijolle ja tekijöille. Nuorten veljesten pyörittämä hauska osasto.
salpakirja.net Osasto 3a29
Saimaalle pääsee vuokraveneillä kanooteista ylöspäin. Valikoimaa riittää näillä vuokraajilla.
saimaacharter.com Osasto 3e37
Ursuit, isoisän silmiin osui tietysti toi pieni kuivapuku.
Joo, oma kuivakalusto on nyt kunnossa. On väliä ja päällikuivaa.
Ursuit  Osasto 4f31
KalaKalle, kahdella kympillä pussillinen namisäilykkeitä.
Tämä osasto ei kuulunut messusuunnitelmaan, mutta maistiaiset hurmasivat. Ovat hurmanneet aiemminkin
kalakalle.com  Osasto 5g29
Hokan väri-ilottelua. Lapsille ostetaan, mutta on ne hyvät liivit aikuisillekin.
hokka.info  Osasto 5h25
Welhonpesän tilaihme. Ovat nyt rullaportaiden päässä yläkerran hallissa Welhoa meininkiä. Koskariuutuus, joka varmasti kiinnostaa.Koskarin pohjan kantit. Varmaan nappaa hyvin akanvirtaan. Nam.
Lisäksi siivon näköinen perusinkkari todelliseen messuhintaan. welhonpesa.fi Osasto 4a41

Hukkumisen esto kirjallisuutta oli tarjolla viranomaisten osastolla.
Oikein mietin, että olisiko jotain kysyttävää viranomaisilta. Ei tullu mitään mieleen, mutta siellä ne on ja odottaa sua.
Osasto UA25
Puuveneitä pitää aina käydä tervehtimässä. Jos ei muun, niin tervan tuoksun vuoksi.
Tää kelpais jo mullekin. puuveneveistajat.fi Osasto 7a21
Messujen nettisivuilta saa haettua oman mieltymyksen mukaisen kierroksen. Linkki minun edelliseen postaukseen aiheesta. Nämä osastot löytyivät haulla melonta. Ja tietysti, kun kävelee seuraavaa osastoa kohti, tulee matkalla vilkuiltua muutakin messutarjontaa. Tää lenkki vei minulta syrjähyppyineen kaksi tuntia.

Off-Road -melonnan äänenkannattaja.